Kah, joulu. Taas.

Mulla on nyt pisin joululoma miesmuistiin, loppiaiseen saakka. Tuli kyllä kieltämäti tarpeeseen. Marras-joulukuun taitteen näyttelyavajaisten jälkeen paukut olivat ns. lopussa, ja työntekoa vaivasi kertakaikkinen aikaansaamattomuus (ei kyllä onneksi tarvinnutkaa suorittaa isommin mitään erityistä). Ehkä tämä parin viikon rötväys auttaa lataamaan akkuja. Suurimmat joulun sukuvelvoitteet on jo suoritettu - huomenna luvassa olisi vielä päiväreissu isoanoppilaan. Sitten on ohjelmistossa todennäköisesti ainakin Sinkkuelämää -maratonia (joku sai pukilta lahjaksi koko kuuden tuotantokauden setin), sekä silmän mahdollisesti välttäessä pitempi visiitti Skyrimiin. Ja kenties sekalaista sosialiseeraamista siinä sivussa.

Ja reserviin jää vielä pari pitämätöntä viikkoa ylityövapaita, joita voi aikataulujen salliessa ajoittaa tulevalle keväälle.

Ensi vuoden ohjelmistossa on töiden puolesta ainakin yksi suurempi näyttelyproggis sekä paluu koulun penkille. Pyrin ja pääsin joulun alla Sibelius-akatemiaan (ei, tämä ei ole aprillipila, nyt on joulukuu) työn ohessa tehtävään yleisötyön johtamisen koulutusohjelmaan, jota tavallaan odotan ihan mielenkiinnolla.

Näillä mennään nyt ainakin alkuun.