Vanhenin. Tai teknisesti ottaen vanhenen huomenna, mutta syöpöttelin sen kunniaksi pienellä satunnaiskaveriporukalla sushia jo lauantaina. Oli hauskaa. Sain puoliskolta lahjaksi tällaisen, kavereilta hyviä viskejä ja punkkuja. Tappiolistalla yksi hemmetin iso, pahasti pohjaanpalanut riisikattila, muttei mitään mistä ei päättäväisyydellä ja kahdella Patapadalla selvitty. Täällä olevaa reseptiä mukaillen (lisää paketillinen siitakesieniä) tehty misokeittokin onnistui ensikertalaiselta aika kiitettävästi, vaikka mison määrä reseptissä on ehkä vähän yläkanttiin mitotettu.

Se kesänäytelmä on pyörinyt viime aikoina päässä rasittavuuteen asti. Iski hetkellinen paniikki, kun Taiteiden yöhön ilmoittautumisen kalmanviiva hyppäsi varoittamatta kahden päivän varoitusajalla varpaille. Siitä klaarattiin, mutta se jätti ikävän levottomuuden tunteen takaraivoon. Pitäiskö mun vielä tietää jotain jostain, joka eräytyy ihan kohta? Ehkä selviää huomenna, kun palaveeraan edeltäjäni kanssa. Toivottavasti ei.

Olen myös kovasti harkinnut a) ropettamista (tähänkin harrasteeseen sain kevään aikana taas vuosien tauon jälkeen tartuttua, kun tanssikaveri nakitti Cthulhuporukkaansa) ja b) balailaikan huutamista huuto.netistä & soittamisen opettelua. Ei, jälkimmäisessä ideassa ei ole päätä eikä häntää. Pitääkö kaikessa olla?

Voisin ottaa iltapalaksi lisää tuoretta leipää, rasvaista juustoa, salamia, kurkkua ja toistaiseksi ehkä parasta maistamaani espanjalaista punaviiniä.