Laskeskelin tuossa taannoin muiden työhässäköiden ohella tämän vuoden puolella pitämättömät ylityövapaani. Ne alun viidettä viikkoa ehkä selittävät osittain viimeaikaista jokseenkin tauotonta väsymystilaa ja apatiaa. Olen yrittänyt hidastaa tahtia jokseenkin aktiivisesti, mutta tämänhetkisessä työtilanteessa se on ns. vitun vaikeaa - ja ajatusten siirtäminen pois savotalta on huomattavasti hankalampaa kuin tämän fyysisen tomumajan. Reilun viikon päästä on uuden erikoisnäyttelyn avajaiset, sitten pitäisi loppuvuodeksi helpottaa - ellei jostain puskasta pomppaa taas jotain "deadlinehuomenna"-projektia. Joululomasta taitaa tänä vuonna tulla tavanomaista pitempi.

Blogin päivittäminenkin tuntuu tässä tilanteessa turhan työläältä.

Ehkä voisi harkita taas jonkun tuhannen kilometrin etäisyyden ottamista jossakin vaiheessa. Voisi tehdä aikas jytää.

No, pieniä positiivisuuksiakin arjen harmaudessa. Puolisko sai ison proggiksen päätökseen hiljan, ja sitä on juhlistettu nyt pariinkin otteeseen eri kokoonpanoilla. Viimeksi eilen illalla oltiin porukoiden kanssa istumassa venäläisittäin iltaa Bellevuessa, johon piti viimekertaisen jälkeen tutustua vähän posiviivisemmissa tunnelmissa. Ravintola oli kyllä Michelin-suosituksensa ansainnut, olkoonkin että karppaajille (tai oikeastaan kenellekään muullekaan terveellisen ruuan ystävälle) paikkaa ei voi suositella. Sorsaa Suvorov - puolikas sorsaa rasvalla, rasvalla ja isolla rasvaisella lehtitaikinapannukakulla. Loppuilta menikin sitten sulattelussa.

Ei ihan mennyt yksiin pyhän lupauksen kanssa hakea terveistä elämäntavoista voimaa kaamosmasennuksen selättämiseen.