Olin sitten eilen tuon toisenkin osapuolen polttareissa. Päivänsankaria oli pyöritetty jo aamutuimasta lähtien, itse liityin edellisviikon univeloista johtuen seurueeseen vasta alkuiltapäivästä. Ohjelmassa oli mm. syömistä, juomista, reggae-tanssia (ei, suomalaista mieslantiota tai -rintakehää ei ole tehty hetkutettavaksi tuolla tavalla), saunomista ja pöytälätkää (jossa Kreikan jalkapallomaajoukkueelta opitun siilipuolustusstrategian turvin yllätin kaikki ja nousin hopealle). Sankaria oli lisäksi aamuvarhaisesta asti liikutettu tavalla jos toisellakin, ja käytiin vielä lennättämässä pienkoneellakin. Ainakin vielä puolenyön maissa, Otaniemen teekkarisaunalta baariin lähdettäessä vihreäshortsinen ystävämme vaikutti varsin pirteältä ja innokkaalta - huolimatta kahdeksantoista tunnin pyörityksestä. Meitsi nosti siinä vaiheessa valkoisen lipun ja lähti kotsaan nukkumaan.

Kulttuurintutkijan silmin oli kieltämättä mielenkiintoinen tilanne päästä vertailemaan morsiusparin molempien osapuolten viimeisiä vapauden riittejä. Vaan enpä taida liikoja vertailla.Taisi molemmilla olla varsin omannäköiset polttarit, ja molemmat tuntuivat varsin tyytyväisiltä kokemuksiinsa. Mikä lienee kai tärkeintä.

Siinähän se viikon ainoa vapaapäivä sitten kuluikin. Nyt voisin vaikka mennä 'Saareen nostamaan perunoita.  TJ 4.