Jotenkin olen koko ajan ajatellut, että päivittäisin blogia sitten kun mulla on jotain merkittävämpiä uutisia kerrottavana gradusta, työkuvioista tai ihan mistä vaan. Nuo uutiset ovat kuitenkin antaneet odottaa itseään enemmän kuin laki sallii.

Eli siis ihan sitä samaa. Gradu etenee. Kesätöitä on. Mitä ja missä - tämä on vielä ihan auki. Fiilis on jokseenkin lattea, inspiroimaton ja vähäsen stressaantunut. Eräiden tahojen törttöily vituttaa päivä päivältä enemmän.

Tämänpäiväisen opastuksen päätteeksi eräs herttainen, ruskeahiuksinen ja vähän kömpelö pikkutyttö tuli silmät innosta hehkuen halaamaan opasta. Valopilkku arjen harmauteen. Sääli vaan, että ryhmän opettajat olivat täysin pedagogiakyvyttömiä, kyllästyneitä ja huumorintajuttomia pökkelöitä, joiden näkemys opettajuudesta ja opetuksesta oli lähinnä saada lapset olemaan hiljaa ja tottelemaan. Minusta jokaisen opettajan, joka kaikkien kuullen kailottaen toteaa erään lapsista olevan "toivoton tapaus" josta ei "ikinä tule mitään" kun se on "aina niin pihalla", sietäisi ensin saada selkäänsä ja sitten vaihtaa alaa.