Ei ehkä mikään yllätys sinänsä, mutta uuden työn saaminen ei sanottavammin ole kesän hoppua helpottanut. Etenkään kun se työ on Hyvinkäällä, jonne kuitenkin kulkee toista tuntia suuntaansa, sinänsä kätevällä fillari- ja junakombinaatiolla.

Muuten olen kyllä uuteen työhön enemmän kuin tyytyväinen. Haasteita on tullut sopivassa suhteessa lisää: jotain tuttua (kuitenkin aikaisempaan nähden laajennetulla vastuualueella) ja jotain ihan uutta opittavaa, josta taatusti on hyötyä jatkossa. Jossakin vaiheessa iski epätoivon omainen puuskahdus siitä, kykenenkö sittenkään kaikkeen. Mutta se meni aika nopeasti ohi. Mulla on hyvä perehdytys, ja tunnen päivä päivältä pääseväni konkreettisesti paremmin sisään työhöni.

Myös organisaatio tuntuu sopivan pieneltä, joustavalta ja toimivalta. Varmasti sielläkin on omat luurangot kaapissa niin kuin ihan kaikkialla, mutta ainakin toistaiseksi mielikuvat ovat lähinnä positiivisia.

Tänään oli vielä töiden jälkeen hyvä tuttavaperhevisiitti (ja tosi hyvää ruokaa). Olo on väsynyt, mutta ainakin hetkellisen onnellinen.